Johtopäätökset

Huom. portfolio alkaa viimeisestä (vanhin) postauksesta.

Valmis työni jolle annoin nimen "Sateenkaarisaari". Parhaiten onnistuin mielestäni veden maalaamisessa. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut tehdä työn toisesta kuvakulmasta, mutta olen ihan tyytyväinen tähänkin.

En täysin ymmärtänyt millaisista johtopäätöksistä tulisi kertoa, mutta päädyn nyt kertomaan siitä, millaisia johtopäätöksiä teoksestani voisi tehtävänannon kannalta tehdä. Taiteidenvälisyyden luominen oli yllättävän haastavaa, eikä se välttämättä tule työstäni ensimmäisenä esille. Käyttämäni teema (homoseksuaalisuus) tulee kuitenkin mielestäni ihan selkeästi esille kahden toisiaan kädestä pitävän muumipeikon ja sateenkaaren värisen lipun ansiosta. Kuvassa lippu ei kunnolla näy. Viestini oli, että täydelliseen tasa-arvoon seksuaalivähemmistöjen kohdalla on vielä matkaa, mutta suunta on oikea. Mielestäni myös tämä näkyy teoksessa, sillä majakkasaari on jo lähellä mutta matkaa on vielä.

Lähteet

Blogin bannerissa oleva kuva on täältä. ( <- klikkaa )
Tietoja Tove Janssonista löysin täältä ja täältä.
Taiteilijan esittelyä -postauksen kuvat ovat täältä, täältä ja täältä.

Kuvat ideani lähteistä löytyvät ensimmäisestä postauksesta, ja niissä ovat jo valmiina linkit kuvien alkuperäisille sivuille.

Työn kulku, idean esittely & tausta

Työni toteutin alla olevassa kuvassa näkyvillä välineillä ja työ on maalattu kangastaululle. Eivät ehkä parhaat mahdollisimmat välineet, mutta ajoivat hyvin asiansa.

Teokseni sijoittuu siis miljööltään rantaan/venepoukamaan. Aloitin työni luonnostelulla, jonka jälkeen lähdin tekemään taustaa. Merihenkinen aihe pohjautuu kumpaankin teokseen, majakka enemmänkin lukemaani kirjaan. Kirjassa Muumipeikko, Muumipappa, Muumimamma, Nipsu sekä Pikkumyy jättävät siis Muumilaakson ja muuttavat saarelle, jossa on majakka. Teokseni majakan voikin tällöin yhdistää kirjaan. Luonnostelun ja ideoinnin jälkeen lähdin siis maalaamaan itse työtä valmis mielikuva lopullisesta työstä päässäni.

Aloitin taustan tekemisen maalaamalla ensin pohjavärit, joiden päälle maalasin myöhemmin useampia kerroksia muita sävyjä aidon tuntuman luomiseksi. Työstin aluksi taivaanrantaa ja vettä, jonka jälkeen keskityin rantaan (harmaa osa). Taustan värjäys onnistui kätevimmin sienen avulla siveltimien pienen koon vuoksi, yksityiskohtia tein sitten vasta siveltimillä.

Luonnokset

Aloitin työni luonnoksella. Luonnokseen ei ole merkitty päivämäärää, sillä huomasin vasta nyt, että luonnokseen olisi pitänyt sellainen merkata. Luonnos on tehty kuitenkin jo joulukuun alkupuolella. Lopullinen työ poikkeaa joiltakin yksityiskohdiltaan  luonnoksestani, mutta on suunnilleen sitä vastaava. Tein ainoastaan yhden luonnoksen, sillä tiesin jo etukäteen millainen työstäni tulisi, joten en nähnyt tarvetta useammalle kappaleelle.

Taiteilijan esittelyä

Koska tehtävänanto ja oma työni liittyvät vahvasti Tove Janssoniin, on hyvä ehkä itse taiteilijaakin tässä hieman esitellä.

Tove Jansson syntyi 9.8.1914 kuvanteistäjä Viktor Janssonin ja taiteilija Signe Hammarsten Janssonin esikoisena. Lapsuudestaan saakka Tove vietti kesiä saaristossa. Saariston luonto ja tunnelma olivat hänelle tärkeitä koko elämän ajan. Se näkyykin myös muumitarinoissa. Ensimmäinen muumikirja Muumit ja suuri tuhotulva ilmestyi vuonna 1945. Ennen kirjoja muumihahmo esiintyi Janssonin Garm-pilalehteen tekemissä karikatyyreissä eräänlaisena signeerauksena joka usein kommentoi kuvan aihetta.  Erityisen merkitykselliseksi muodostui suhde Garmiin, jota Jansson oli avustanut 15-vuotiaasta saakka. Hän työskentelikin Garmin vakituisena kuvittajana n. 15 vuotta ja piirsi siihen n. 100 kansikuvaa sekä n. 500 muuta piirrosta. Ahkerin kausi oli 1940-luvun alussa toisen maailmansodan aikana, jolloin Jansson oli Garmin johtava taiteilija. Hän kuvasi piirroksissaan sekä taiteilijaelämää että sota-ajan karua arkea, mutta kaikkein eniten hän nautti poliittisten pilapiirrosten tekemisestä ja siitä, että sai olla "sikamainen Hitleriä ja Stalinia kohtaan". Janssonin terävä kynä johti Garmin ajoittain jopa ongelmiin esivallan kanssa.

Tove Jansson tunnetaan myös taidemaalarina. 1930-luvulla hän opiskeli taidetta Suomessa ja ulkomailla. Hän asetti maalauksiaan ahkerasti näytille yksin ja yhdessä muiden kanssa koko uransa ajan. Samalla kehittyivät muumit ja Muumilaakso taiteilijan rinnalla. Vuonna 1954 alkoi muumien kansainvälinen menestys. Associated Press Englannista pyysi muumeja seikkailemaan aikuisille tarkoitettuun sarjakuvaan The Evening News -lehteen. Sarjakuva ilmestyi 1954-1975. Tove piirsi sitä vuoteen 1959 saakka, jonka jälkeen hänen veljensä Lars Jansson jatkoi työtä. 1960-luvulta lähtien muumit ovat olleet tuttuja myös televisiosta. Viimeinen muumiromaani, Muumilaakson marraskuu, ilmestyi vuonna 1970.

Tehtävänannossa pyydettiin tutkimaan miten taiteidenvälisyys ilmenee Toven teoksissa, mutta sitä en hänen tuotannostaan oikein löytänyt. Ainoana esimerkkinä taiteidenvälisyydestä voisin mainita sen, miten Tove käytti Garmin piirroksissaan välillä Muumeja. Tällöin hän tavallaan yhdisti kirjallisen tuotantonsa hahmot piirroksiinsa. Tämäkin on toisaalta huono esimerkki, sillä Tove käytti muumihahmoja jo ennen varsinaisten kirjojen syntyä.

Ideani

Valitsin kuvataiteen lukiodiplomin tehtävistä tehtävän 1B. Tehtävänannossa pyydettiin perehtymään Tove Janssonin taiteilijanuran vaiheisiin ja tämän pohjalta luomaan taiteidenvälinen teos, jonka lähtökohtana on jokin Toven taiteen teemoista. Sana taiteidenvälisyys kuulosti aluksi hieman vieraalta, mutta päädyin lopulta kuitenkin valitsemaan tämän tehtävän, sillä se oli mielenkiintoisin kaikista kuudesta vaihtoehdosta.

Kun käsite taiteidenvälisyys vihdoin aukeni minulle, tuli mieleeni heti yhdistää kirja ja maalaus. Tove Jansson on ottanut tuotannossaan usein kantaa vähemmistöjen, naiseuden ja homoseksuaalisuuden teemoihin. Muita hänen teoksensa teemoja ovat olleet esimerkiksi boheemi itsenäisyys, lämmin huumori ja suvaitsevaisuus. Synkempiä teemoja hänen tuotannossaan ovat yksinäisyys, kuolema ja riittämättömyys. Teokseni lähtökohtaisena teemana käytän homoseksuaalisuutta, joka varsinkin täällä kotimaassamme on viime aikoina ollut pinnalla oleva aihe, ja johon haluan omalla työlläni ottaa kantaa. Oma kantani aiheeseen on siis se, että täydelliseen tasa-arvoon seksuaalivähemmistöjen kohdalla on vielä matkaa, mutta suunta on oikea.

Opettajan mukaan tämän tehtävän toteutus olisi huomattavasti helpompaa, jos olisi käynyt Ateneumin Tove Jansson -näyttelyssä. Olen täysin yhtä mieltä tästä, sillä googlaaminen ei tuottanut kovin laajaa tulosta maalausten osalta. Jonkun aikaa surffailtuani löysin kuitenkin yhden varteenotettavan maalauksen, "Katajanokalta" jota päädyin käyttämään yhdessä kirjan kanssa. Maalauksen tunnelma on mielestäni oman työni ideaan sopiva. Valitsemistani teoksista ei ainakaan omasta mielestäni tule esille käyttämäni teema, mutta päädyin hyödyntämään niitä inspiraation lähteenä sekä tehtävänannon täyttämisenä. Päämääränäni ei ole siis kopioida aiempia teoksia, vaan ottaa niistä vaikutteita omaan teokseeni. Ja jotta vältyttäisiin väärinkäsityksiltä, olen lukenut kirjan ja käytän omassa työssäni tarinan luomaa mielikuvaa, en kansikuvaa. Alla vielä valitsemani teokset.

© "Katajanokalta", 1942 (http://www.virka.fi/fi/galleria/verkkonayttelyt/taiteilija-tove-jansson-helsinki/sellaista-se-pitka-kevat-on)

© http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1105528